Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Jousimetsästys

 

Välineistä ja tekniikasta

Perinnejousella tarkoitetaan luonnon- ja nykyaikaisista materiaaleista valmistettua jousta. Näiden jousien muotoilulla (ikkunaleikkaus, pistoolikahva ym.) on pyritty parantamaan ammuntaominaisuuksia ja tarkkuutta. Primitiivijouset on valmistettu ainoastaan luonnonmateriaaleista ja ne edustavat tunnettuja kulttuureja (esim. hunnien hevosjousi). Nykyisin primitiivijousista on saatavana nykyaikaisista materiaaleista valmistettuja versioita, kuten kuvan vasemmanpuoleinen jousi.

Suomessa laadukkaita perinnejousia valmistavat Mukkanuoli, J-Bow ja PsR Bows and Hunting. Ulkomaisista jousenvalmistajista Falco on mainitsemisen arvoinen (tilaaminen onnistuu suoraan tehtaalta suomenkielellä).

Vaistoammunnassa ei käytetä minkäänlaisia tähtäimiä, vaan osuminen on lihasmuistin varassa. Ampumamatkat metsästystilanteissa ovat näillä jousilla lyhyitä, useimmiten alle 15 metriä.

Perinteinen jousi on parhaimmillaan suur-riistan metsästyksessä. Jousella metsästettäessä on tarkoitus osua eläimen vitaalialueelle, jossa sijaitsevat tärkeät sisäelimet (sydän, keuhkot, maksa) ja suuret verisuonet. Vitaalialueelle osunut, terävällä leikkaavalla kärjellä varustettu nuoli aiheuttaa nopean verenpaineen laskun jota seuraa tajuttomuus ja kuolema. Leikkuukärkisen nuolen "teho" ei perustu niinkään sen osumaenergiaan, vaan kykyyn läpäistä riittävästi saaliseläimen kudoksia.

Suomen Metsästyslaissa on metsästysjousen vähimmäisvetojäykkyydeksi määrätty 180 Newtonia ts. ~40,5 paunaa. Metsästyksessä käytetyn nuolenkärjen osalta on myös omat pykälänsä.

 

125 grainin painoinen leikkaava kärki puunuolessa

 

Nokki ja lankavahvisteinen sulitus

 

Perinteisen jousimetsästyksen ideologiaa

Perinteisellä jousella metsästävän ideologiaan nykyaikana ei luonnollisestikaan kuulu tehokkuus ja suuren saalismäärän tavoittelu, vaan metsästystavan haasteellisuus. Suurimman haasteen tuo villieläimen lähelle pääseminen ja jousen virittäminen riistalaukauksen ampumiseksi niin, ettei saalis pakene sitä ennen. Perinne- ja etenkin primitiivijousella metsästävä antaa tahtomattaankin saaliseläimelle paljon suuremmat mahdollisuudet selvitä hengissä kuin ampuma-aseen käyttäjä.

Jousella on Suomen alueella metsästetty viime jääkauden lopusta lähtien. Tässä metsästystavassa voidaan todellakin puhua ikiaikaisen eräkulttuurin vaalimisesta.

 

Grózer 45# ja Falco Spirit 54#

 

 

FALCO STORM CARBON 54" ja nokinpaikan säätö

Uuden jousen säätö meni kinkkiseksi nokinpaikan löytymisen osalta. Jänneväliksi olin aiemmin säätänyt 163 mm. Testasin aluksi sulattomalla GT Traditional Hunter-hiilikuitunuolella (spine 400), jota ammuin pari kertaa kullakin nokinpaikan säädöllä, jonka jälkeen laskin paikkaa jänteellä 1 millimetrillä. Väliaikaiset nokinpaikkamerkit tein maalarinteipistä. Aloitin korkeudelta +25 mm (nokinpaikkamerkin alareuna nuolihyllystä) ja jatkoin -5 korkeuteen asti. Ampumamatka oli alussa noin 4 m. Ensimmäisellä säätökierroksella nuoli jäi solumuovitaustaan suoraan kun nokinpaikka oli noin -5 mm korkeudella. Ajattelin että eihän tämä voi näin olla ja jatkoin säätöä. Tuossa vaiheessa vaihdoin ampumahansikkaan Saunders Pak Tab-läppään, koska saan sillä paremman laukaisun aikaiseksi sekä aloin käyttää kahta nokinpaikkamerkkiä varmistamassa että nokki ei luista jänteellä vedon aikana. Toisella kierroksella lyhensin ampumamatkan 3 metriin, jolloin +16 mm korkeudella sulaton jäi suoraan. Pitemmille matkoille nuolen nokkipää osoitti jälleen ylös.

Muutin tuon jälkeen testaustapaa ja säädin nokinpaikan niin, että sulaton ja sulitetut nuolet niputtivat samalle tasolle. Tämä paikka oli korkeudella +12 mm. Tuollakin säädöllä sulattoman nuolen nokkipää osoitti selvästi yläviistoon. Kun otin kameran avuksi testaukseen ja videoin laukaisun sekä alkulennon (50 ruutua/s), selvisi pysäytyskuvissa, että nuoli joko taipuu lähdössä pystysuunnassa tai sitten nokkipää sukeltaa alas ennen kuin irtoaa jänteestä. Koska tuossa vaiheessa aloin epäillä lapojen toimintaa, otin myös yhteyttä valmistajaan joka lupasikin tutkia jousen ja tehdä uuden, jos tämä on viallinen. Jo ennen tätä kyselin neuvoja useammaltakin kokeneemmalta ampujalta ja jousenvalmistajalta.

 

Nipussa, mutta sulaton jää vinoon

 

Jatkoin nokinpaikan säätöä laskemalla sitä vielä tuosta millin välein. Noin 4 mm alempana sulaton jäi suoraan 3 m matkalta ja myös kaikilla pitemmillä matkoilla aina testaamaani 15 m saakka. Tuolla säädöllä myös sulitetut osuivat samalle korkeudelle. Yhden millimetrin ero nokinpaikan korkeudessa näkyi selvästi sulattoman nuolen asennossa kun oikea paikka läheni, joten loppusäädössä pelattiin millin kymmenysosilla. Toimivaksi nokinpaikan korkeudeksi osoittautui +7 mm. Toisin sanoen nuolen nokkipään korkeus on noin 1 mm ylempänä kuin sen ollessa suorassakulmassa jänteeseen nähden.

Koska en vielä täysin luota omaan ampumataitooni, ammuin useita sarjoja vertaillessani sulattoman ja sulitettujen käyntiä ja katsoin niistä keskiarvot, hyläten selvästi laukaisuvirheen takia huonosti osuneet nuolet. Tämä jousi kun ei liene ihan niitä helpoimpia ampua jos omassa tekniikassa on puutteita. Hyvän laukaisun jälkeen tulee yleensä hyvä osuma, mutta kun laukaisussa on joku virhe, nuoli lipsahtaa helposti 20 cm sivuun 15 m matkalta.

Vieläkin, vaikka sulaton ja sulitettu osuvat samalle korkeudelle sekä ovat taulussa samassa linjassa vaakatasossa, näkyy videolla pieni hyppäys nuolihyllyltä sekä vähäistä mutkittelua korkeussuunnassa muutaman ensimetrin ajan. Eihän tuolla ehkä ole mitään käytännön vaikutusta pienriistaa metsästettäessä (läpäisykyky riittää), mutta mielellään haluaisi että nuolen lentoradassa ei olisi mitään ylimääräisiä liikkeitä. Nuolihyllyn karvatkaan tuskin aiheuttavat korkeus-suuntaista liikettä, koska se on melko joustavaa eikä mitään uria ole siihen kulunut. Ehkäpä tämä mysteeri joskus vielä selviää..

 

Lopuksi kokeillaan minne leikkurilla varustettu nuoli lentää

 

Ammuntakokemus tällä jousella on todella nautittavaa! Jousi on vetojäykkyydeltään 56 paunaa joten omalla vetopituudellani ehkä paunan tai kaksi vähemmän. Ammun noin 450 grainin painoisilla nuolilla joissa on 30 gr insertit ja myöhemmin 125 gr kärjet. Säätövaiheessa käytin 100 gr kärkiä koska olin jättänyt nuoliin noin tuuman verran lyhennysvaraa. Alkuveto jousessa on todella pehmeä ja onkin tuon perusteella vaikea uskoa, että tämä on hintaluokassaan kenties nopeimpia maailmassa. Ei tätä jousta ole turhaan kehuttu huippuampujien toimesta =D

 

 

HOYT FAKTOR 30". Säätö metsästyskuntoon

Ruuvattuani kyseiseen runkoon nuolihyllyn ja tähtäimen kiinni, huomio kiinnittyi reilusti vinossa olevaan yläcamiin. Jousiammuntafoorumeita lueskeltuani ja neuvoja kyseltyäni oikaisin camin asennon haarakaapelilla ja samalla säädin muuttuneen ajoituksen kohdalleen. Sisätiloissa ampumani paperitesti kuitenkin paljasti jonkin olevan pahasti pielessä. Nuoli läpäisi paperin kärki reilusti oikealla ja vähän alhaalla ja eikä tuossa sivusuunnassa auttanut nuolihyllyn säätö. Pystysuunnan sai kyllä helposti kohdalleen, mutta vaakasuunta pysyi pielessä. Aloin kallistaa yläcamia vähitellen kohti tehtasasetuksia, samalla testaillen paperin läpi ampuen. Siinä vaiheessa kun haarakaapelin, takaa katsoen oikean puoleisessa haarassa, oli 2,5 kierrosta enemmän kuin ennen säätämistä, lensi nuoli suorassa paperin läpi 1,5-4 metrin etäisyyksiltä ammuttuna. Oli aika ruuvailla leikkuri (QAD Exodus) nuoleen ja siirtyä pihalle.

Ammuin aluksi 10 metristä ja tuolla matkalla leikkuri osui muutaman cm alas ja reilu 10 cm oikealle taulukärkisestä nuolesta. Siirryin 20 metriin. Nyt heitot olivat kaksinkertaiset. Säädin ensin pystysuunnan kohdalleen nuolihyllyä nostamalla. Vaakasuuntaa ei taskaan saanut muuttumaan vaan taulukärkisen ja leikkurin ero pysyi noin 25 cm. Huomio kiinnittyi myös nuolen lentoon, joka näytti kaikkea muuta kuin puhtaalta. Sulkakosketuksesta tuskin oli kyse, koska välimatkat kaapeleihin ja jouset runkoon vaikuttivat reiluilta. Myöskin altaputoavan hyllyn (QAD, Ultra Rest HDX) säädöt oli tarkistettu.

Raavin päätä pari päivää kunnes löysin sitten Rajajousen kotisivuilta hyvät ohjeet. Mittailin siis ohjeen mukaisesti jänteen aseman lapojen päistä ja merkkasin sen lapojen juureen kiinnittämiini maalarinteipin paloihin. Sitten nuoli hyllylle ja hyllyn linjaus siten, että jänne, maalarinteipissä olevat merkit ja nuolenkärki olivat samalla linjalla. Aloin vähennellä haarakaapelin oikeanpuoleisesta haarasta kierteitä yksi kerrallaan. Siinä vaiheessa kun säädöt olivat tehdasasetuksissa, leikkuri kävi vielä melkein 10 cm oikealle 20 metristä ammuttuna. Lisäsin vasemman puoleiseen haaraan kierteitä ja siinä vaiheessa kun siinä oli kaksi kierrosta, osui leikkuri samaan kohtaan kuin taulukärkinen nuoli. Nuolen lento näytti myös hyvältä, eikä samanlaista kiemurtelua ollut kuin aikaisemmin. Tarkistin vielä camien ajoituksen joka oli kohdallaan. Enää tähtäimen säätö niin jousi on valmis tositoimiin. Ampujasta en ole ihan varma ;)

 

Leikkuukärkinen nuoli oikealla. Tämän jälkeen lisäsin haarakaapelin vasempaan haaraan vielä puoli kierrosta.

 

Yläcami on nyt silminnähden kallellaan, mutta se lienee välttämätön paha näissä nykyaikaisissa lyhyissä jousissa, joissa kaapeliohjain vetää kaapelit voimakkaasti sivulle. Myös tähtäinjyvä on jänne-nuolenkärki linjasta selvästi ulkona. Mieleen juolahti sellainenkin ajatus, että viritän kaapeliohjurin lähemmäs jousen keskilinjaa, koska kaapeleista on välimatkaa sulkiin noin 5 mm. Tuo vähentäisi paljon voimaa joka ohjuriin kohdistuu.

Erittäin mukava pyssy ampua tämä Faktor! Kahvan vaihdan ohuempaan ja vakaajaan lisään pituutta/painoa.

Jousenvalmistajille antaisin "hieman" noottia näistä nykyvehkeiden vaikeasta säädettävyydestä. On siinä minun kaltaisillani amatööreillä melkoinen savotta ennen kuin pyssy toimii hyvin metsästysnuolilla. Joku saattaa jättää homman puolitiehen ja vaihtaa harrastusta..

 


©2017 Jousimetsästys | Venäjänajokoira Chebun seikkailut - suntuubi.com